Jos 100 henkilön organisaatiossa jokaisen henkilön kanssa käydään tunnin mittainen 1:1-keskustelu per kuukausi, se tarkoittaa 1200 keskustelua vuodessa. Miten varmistat, että nämä 1200 tuntia käytetään parhaalla mahdollisella tavalla?

1:1-keskusteluiden kaksi tärkeintä funktiota ovat varmistaa, että tiimiläinen voi ja suoriutuu työssään mahdollisimman hyvin. 1:1-keskustelut eivät ole mitään "HR:n keksimä hömppä-pömppää", vaan liiketoiminnan kannalta erittäin tärkeä prosessi. Jos henkilöt voivat ja suoriutuvat huonosti, se heijastuu liiketoimintaan.

Esihenkilötyötä johdetaan ja kehitetään liikaa "mutu-tuntumalla". Käytämme organisaatioissa valtavasti aikaa esihenkilötyöhön, mutta käytämmekö sen ajan parhaalla mahdollisella tavalla?

Julkaisimme viikko sitten uuden tuoteversion, joka mahdollistaa yllä mainittuihin asioihin vastaamisen datan avulla. Tiedämme sen, kuinka paljon 1:1-keskusteluita käydään, miten hyvin niihin valmistaudutaan, kuinka moneen action pointiin ne johtavat sekä miten työntekijäkokemus kehittyy niiden perusteella.

Esimerkiksi Valamiksen kohdalla se on tarkoittanut, että kahden vuoden aikana he ovat käyneet lähes 5000 systemaattista työntekijäkeskustelua, joista on syntynyt yli 1500 action pointia, joista 80% on viety maaliin. Saman ajanjakson aikana työntekijöiden oma kokemus suoriutumisestaan nousi 20%. Mielestämme ihan huikeita lukuja 👏.

Yleisesti ottaen jokaisella organisaatiolla on suuri potentiaali nostaa esihenkilötyön aktiivisuutta ja laatua. Mutta ilman dataa se on todella vaikeaa.

Tule mukaan webinaariimme, jossa jaamme oppeja ja konkreettisia vinkkejä, joiden avulla voit luoda parempaa ymmärrystä sekä kehittää organisaationne esihenkilötyötä tiedon avulla.